Kansakunnan synty

The Birth Of A Nation

David Wark Griffith 1915 draama/sota/western

* * * *    

Suunnilleen nykymuotoisen Amerikan Yhdysvaltojen syntytarina. Pääteemoina sisällissota, neekereiden valtaannousu Etelän kärsittyä tappion, Lincolnin murha ja Ku Klux Klanin perustaminen mustien ´järjestykseenpalauttamiseksi´... "Historiaa salaman kirjoittamana", totesi tästä draama- ja sotaelokuvan isästä jo presidentti Woodrow Wilson aikoinaan. Varmasti myös maailman kaikkien aikojen kiistanalaisin teos yltiörasistisen sisältönsä ansiosta. Tosin totuuttahan on monenlaista, tämä on se etelävaltioiden versio asiasta. Tuleva ohjaajakuuluisuus Raoul Walsh vilahtaa presidentinmurhaaja John Wilkes Boothin roolissa, kun taas ihana ´Pikkulintu´ Lillian Gish jatkoi elokuva- ja teatteritöillä 1990-luvun alkuun... Henry B.Walthall, Mae Marsh, Violet Wilkey, Miriam Cooper, George Siegman, Joseph Henaberry, Donald Crisp.

Suvaitsemattomuus

Intolerance

D.W. Griffith 1916 draama

* * *

"Endlessly rocking the cradle"... Neljä tarinaa eri aikakausilta ihmisen "suvaitsemattomuudesta": muinainen Babylonia, Jeesus Juudeassa, 1500-luvun Pariisi Pärttylinyön verilöylyn aattona sekä 1910-luvun Amerikka lakkomellakoineen. Suureellinen historiallinen monumentti, jossa päitäkin irtoilee (nukeilta) komeasti taistelujen tuoksinassa. Mae Marsh, Lillian Gish, Walter Long, Miriam Cooper. Ynnä lukuisia tunnettuja tulevaisuuden ohjaajanimiä kuten Tod "Freaks" Browning ja W.S. "Tarzan" Van Dyke.

Tri Caligarin kabinetti

Das Kabinett Des Dr. Caligari

Robert Wiene 1919 draama/kauhu

* * * ½    

Kaksi potilasta istuu mielisairaalan pihalla. Toinen alkaa kertoa karmeaa tarinaa oudosta tohtorista nimeltä Caligari (Werner Krauss) ja tämän zombiemaisesta apulaisesta Cesaresta (Conrad Veidt), joka osaa ennustaa ihmisten kohtalot unissaan. Jos hän esimerkiksi sanoo jonkun kuolevan aamunkoitteessa, niin se varmistetaan henkilökohtaisesti, että näin myös tapahtuu... Samanlainen perusteos kauhuelokuvalle, kuin on "Kansakunnan synty" (1915) yleensä elokuvalle. Sodanjälkeisessä rutiköyhässä Saksassa oli myös tämän filmin kohdalla tehtävä välttämättömyydestä hyve, ja toteuttaa se niin surrealistisin lavastein kuin mahdollista. Lopputulosta voi pitää loistavana. Jopa puiden varjot on maalattu tässä unenomaisessa mielipuolen houreessa (?). Suurinpiirtein vaikuttavinta kamaa, mitä mykkäelokuvan keinoin saattoi tehdä. Friedrich Feher, Lil Dagover.

Chaplinin "Poika"

The Kid

Charles Chaplin 1921 komedia/draama

* * *

Pikku Kulkuri (Chaplin) löytää hylätyn pienokaisen ja ryhtyy tälle isäksi, huolimatta kovin vaatimattomista elinolosuhteistaan kaupungin slummikortteleissa. Viiden vuoden päästä pojasta (Jackie Coogan) kiinnostuvat yht´äkkiä niin viranomaiset kuin masennuksistaan päässyt ja rikastunut äitinsäkin (Edna Purviance)... Ensimmäinen pitkän elokuvan mittainen Chape-klassikko on sittemmin perinteiseksi muodostuneeseen tapaan monessa kohtaa turhan sentimentaalista ja katsojan tunteisiin halvalla vetoavaa tragediaa, esim. noiden sosiaaliviranomaisten  toimintatapoja  käytettiin  varmaan myöhemmin  Gestapon koulutusohjelmassa.... Mutta huumoripuoli on heti herkullisesti kohdillaan, etenkin ´tappelukohtaus´ naurattaa alusta loppuun.

Nosferatu

Nosferatu, Eine Symphonie Des Grauens

F.W. Murnau 1922 kauhu

* * ½

Klassinen kauhutarina Bram Stokerin "Dracula" (1897) -romaanin pohjalta, jonka pääosassa verta himoitsee kuitenkin tekijänoikeussyistä kaljupäinen, suippokorvainen rotannaama, vampyyrikreivi Orlok (Max Schreck). Karpaattien vuoristosta matkaa hirviö Wisburgin saksalaiskaupunkiin ja alkaa levittämään tuhoa paikallisessa asujaimistossa myös ruton muodossa. Joistain mieleenjäävistä tilannekuvista huolimatta mykkäelokuvan synnit ovat liian silmiinpistäviä: hysteerisen ylinäyttelyn lisäksi kerronta puolestaan laahustaa eteenpäin etanan vauhdilla.

Turvallisuus viimeiseksi

Safety Last!

Fred C. Newmeyer, Sam Taylor 1923 komedia

* * * ½

Rillipäinen ja olkihattuinen toimistotyöntekijä (mykänajan eräs suosituimmista koomikoista eli Harold Lloyd) keksii mielestään mainion mainoskikan asiakkaiden kiinnostuksen herättämiseen: palkataan kuuluisa akrobaatti, "Ihmiskärpänen", kiipeämään firman pilvenpiirtäjärakennuksen pystysuoraa seinää alhaalta katolle asti. Tietenkin käy sitten niin että tilattu heppu ei pääsekään paikalle, ja idean isä saa lähteä itse kapuamaan... Muutamakin "hiuskarvan varassa"-tilanne kohtaa Lloydia loputtoman tuntuisen ´suorituksensa´ kestäessä, ja etenkin tuo kellotaulun varassa roikkumisensa on yksi elokuvahistorian kuuluisimpia näkymiä.

Ahneus

Greed

Erich Von Stroheim 1924 draama

* ½

Klassikkokertomus siitä miten tuo otsikossa mainittu perisynti ajaa ihmisen kuin ihmisen tuhoon, mutta aikalaistapaan äärimmäisen yksinkertaistetussa, sormella osoittelevassa muodossa. Normaalin vastenmielistä ilmeilyä, eikä mitään asiaa keskustella loppuun asti tai edes puoleenväliin. Pääosaankin on saatu leffahistorian kenties rumimmat miehet ikinä, etenkin tuo ´maailman piheimmän naisen´ (Zasu Pitts) kanssa naimisiin hinkuava ´maailman vahvin (ja tyhmin) hammaslääkäri´ (Gibson Gowland) muistuttaa lähinnä jakomäkeläistä pultsaria. Niin, en pidä kivikaudenaikaisia luolapiirroksiakaan erityisen hyvälaatuisina...

Kultakuume

The Gold Rush

Charles Chaplin 1925 komedia

* * * *    

Pikku Kulkuri on lähtenyt tuhansien muiden onnenonkijoiden tapaan kohti Alaskaa ja Klondiken kultamaita nopean rikastumisen toivossa. Pikku Perfektionistin paras mykkäteos. Charlie syö kenkää ja tanssittaa sämpylöitä. Georgia Hale loistaa yhtenä elokuvahistorian kauneimmista naisista. Yksi vika näissä leffoissa ("Kaupungin valot" (1931) kaamein esimerkki) kuitenkin on: kulkuri on aina niin ärsyttävän pateettisen säälittävä hahmo, että koko homma haisee jo pahasti katsojan manipuloinnille. Varsinkin kun tietää, millainen pukki ja törkimys Chaplin oikeasti oli, ainakin vielä näihin aikoihin. Mack Swain, Tom Murray.

Panssarilaiva Potemkin

Bronenosets Potemkin

Sergei Eisenstein 1925 draama

* * *

Kertomus satamassa seisovan sotalaivan kaappauksesta Venäjän lopullista vallankumousta enteilleen kuohunnan aikana v. 1905. Eräs kaikkien aikojen kuuluisimmista elokuvista, muistetaan erityisesti ´verilöyly Odessan portailla´ -kohtauksestaan. Kuvaukseltaan ja leikkaukseltaan edelläkävijä monella tapaa. Aleksandr Antonov, Vladimir Barsky, Grigori Aleksandrov.

Metropolis

Metropolis

Fritz Lang 1926 scifi

* * ½

Saksalainen mykkäklassikko ja suurtuotanto, aiheena massojen hallinta. Tulevien aikojen merkkejä komeissa futuristisissa lavasteissa. Alfred Abel, Gustav Fröhlich, Rudolf Klein-Rogge, Theodor Loos, Brigitte Helm.

Vuokralainen

The Lodger

Alfred Hitchcock 1926 jännitys/rikos

* * *

Hitchcockin ensimmäinen oman genrensä edustaja ja samantien heti laajempaa huomiota saanut mykkätrilleri. Asuntolaan muuttaa salaperäinen vuokralainen (Ivor Novello), sitten alkaa kaupungissa tapahtua murha toisensa jälkeen ja väärää miestä epäillään... Tarinan innoittajana toiminut tiettävästi muuan viiltelijä 1880-luvulta... Kehuttu uusintaversio 1944.

Äiti

Mat

Vsevolod Pudovkin 1926 draama/toiminta

* * ½

Venäläinen 20-luvun elokuva, joka kertoo "yllättäen" vuoden 1905 tapahtumista: punakapinalliset ja tyytymättömät tehdastyöläiset vastaan lakkorikkurit ja keisarin sotilaat, jotka pistävät taas pystyyn lopuksi kunnon teurastajaiset. Jonkinlaista teknistä taituruutta tässä ajankohta huomioiden varmasti on, mutta niitä naamalähikuvia toivoisi taas pirusti vähemmän. Vera Baranovskaja, Nikolai Batalov, Aleksandr Tshistjakov. Ohjaaja itse poliisiupseerin roolissa.

Auringonnousu

Sunrise: A Song Of Two Humans

F.W. Murnau 1927 draama/jännitys

* *

Pikkukylän maalaistalon nuori isäntä (George O´Brien) kykenee sittenkin loppujen lopuksi vastustamaan kaupungin syntisiä houkutuksia, todeten elämän olevan elämisen arvoista vain maaseudun rauhassa oman perheen huomassa... Klassinen moraliteettitarina, joka on ehkä visuaalisesti aikaansa edellä, mutta muuten kohtauksiltaan normaalin viipyilevä ja ylinäytelty. Esimerkiksi soutelukohtauksessa ei O´Brien voisi millään enää murhanhimoisemmalta näyttää, jopa niin että nätti mutta umpityperä muijansakin (Janet Gaynor, oscar) tajuaa viimein lähteä äijää karkuun kunhan rantaan päästään... Margaret Livingston.

Jazz-laulaja

The Jazz Singer

Alan Crosland 1927 draama/musiikki

* *

Varietee-tähti Al Jolsonin bravuuri, mikä luonnollisesti tunnetaan parhaiten ensimmäisenä äänielokuvana. Tosin nauhalta kuultiin näin aluksi lähinnä vain musiikkinumeroita, mutta jonkin verran sentään puhettakin, ennenkaikkea legendaarinen tokaisu "You ain´t heard nothing yet"! Muuten aikamoista juutalaishössötystä leffa täynnään, Jolson näes lähtee rabbi-isänsä (Warner Oland) jyrkästä vastustuksesta huolimatta suuren maailman showlavoille mutta tietenkin meinaa tulla  myöhemmin katumapäälle... May McAvoy, Eugenie Besserer.   

Kenraali

The General

Buster Keaton, Clyde Bruckman 1927 komedia/sota

* * * ½    

Nuorta veturinkuljettajaa (Keaton) ei tämän kovasta yrityksestä huolimatta hyväksytä Konfederaation joukkoihin Amerikan sisällissotaan. Mutta kun unionilaiset kaappaavat sekä hänen junansa että naisensa, niin lupa tai ei, eikun perkele perään... Ei välttämättä paras, mutta ainakin tunnetuin ikitotisen koomikon filmeistä. Kaikkien aikojen pisin takaa-ajokohtaus kestää lähes tunnin ja perustuu kuulema ainakin osittain tositapahtumiin. Marien Mack, Glen Cavender, Jim Farley, Frederick Vroom, Charles Smith.

Kookospähkinöitä

The Cocoanuts

Robert Florey, Joseph Santley 1929 komedia

* * ½

Ensimmäinen Marx-leffa on hyvinkin ikäisensä näköinen niin "juonellisesti" kuin useine väkinäisine ja hölmöine tanssinumeroineen, mutta esittelee samalla luonnollisesti suurelle yleisölle ensi kertaa nuo legendaariset veljekset kaikkine ominaispiirteineen: Grouchon vinoilevat ja loukkaavat mutta nerokkaan hauskat puhetulvat, Chicon italialaisella aksentilla toteuttamat sanaleikit ja Harpon mykät pantomiimit, muistettavimpana tavaramerkkinään ns. "Gookie-naama". Zeppo oli sitten enempi se asiallinen kaveri, jonka tehtävänä oli kuljettaa tarinaa eteenpäin. "Viides veli" Margaret Dumont tuli jo mukaan Grouchon pahimpien ilkeilyjen pääkohteeksi, vaikkei tuolloin eikä myöhemminkään ymmärtänyt tämän jutuista tuon taivaallista.

Pandoran lipas

Die Büchse der Pandora

G.W. Pabst 1929 draama/rikos

* *

Klassikon asemaan jäänyt räväkkäotteinen ihmissuhdedraama ennenkaikkea huikentelevaisen Lulun roolinsa unohtumattomasti vetäneen Louise Brooksin ansiosta. Syrjähyppyineen ja jopa lesboviitteineen leffa oli edelläkävijä monella tapaa, mutta kuten mykkäteokset niin usein, monessa kohtaa myös pohjattoman tylsä ja pitkäveteinen. Fritz Kortner, Francis Lederer, Carl Goetz.